Kirka on aina kovempi sana kuin Reetu.
perjantai 28. syyskuuta 2012
maanantai 24. syyskuuta 2012
tiistai 18. syyskuuta 2012
Mitä tehdä vapailla käsillä?
Kysyin PikkusiskoSiipaiselta (PiSiSi), että viittiskö se taiteilijana tehdä meidän blogiin uuden, vähän siistimmän ulkoasun. Tai onhan tää edellinenkin siskon tekemä, mut oon vähän modannut sitä rumempaan suuntaan, että sisko tosiaan vähän tekis tästä makeemman.
Ei suostunut tekemään uutta ulkoasua. Eli onko mulla nyt vapaat kädet?
Siippaistelemisiin!
Isoveikkasiippainen
Ei suostunut tekemään uutta ulkoasua. Eli onko mulla nyt vapaat kädet?
 | |
| Nyt tästä tuli sit joku kakkublogi. Buu. |
Siippaistelemisiin!
Isoveikkasiippainen
maanantai 17. syyskuuta 2012
Viikonloppuna syntyi elokuva!
ENSI-ILTA!
McHammers ja seilorin hönkäys
Legoelokuvaohjaaja Aatos Hiippaisen uusin jännäri ensi-illassa Siippaistia-blogissa, olkaa hyvä!
 | |
| Säkkipillipunkkareista kertovan elokuvan pääpahis on viheliäinen roisto TelasNinja. |
 | |
| Behind The Scenes |
maanantai 10. syyskuuta 2012
Kaali täysin jäässä
Velisiippaisen Kaali täysin jäässä laatikko
Valmistelut:
Tee ensin parit oikeasti hyvät kaali-lihalaatikot. Munamaitoon tai lihaliemeen, kummasta nyt satut enemmän tykkäämään. Jos kaalilaatikon massaa jää vähän yli, voit valmistaa Velisiippaisen kaali täysin jäässä -laatikon.
Kaalilaatikon jämät tuunataan jääkaapin sisällöllä:
Ryöpättyjä ja liian isoksi pilkottuja kangasrouskuja (sienet sopivat valokuvauksen lisäksi myös ruuanlaittoon)
Takapihan herneitä (Jos herneissä on rusakon puremia, niin aina parempi - tulee riistan makua ruokaan)
Lidlin Saint Paulin juustoa kuorineen (kuoret eivät muuten sula)
Jääkaapissa liian pitkään odottanut kesäkurpitsan puolikas
Tomaattipyrettä (peittää hyvin harmaan värin)
Chiliä (kts. yllä)
Barbeque-kastiketta (jos kaksi ylempää kikkaa eivät auttaneet)
Lisää kaalia (näitä tulee jo siihen alkuperäiseen kaalilaatikkoon)
Lisää sipulia
Lisää meiramia
Lisää siirappia
Lisää porkkanaa
Jos massa näyttää tässä vaiheessa biojäteastialta, olet onnistunut ja voit jatkaa...
 |
| Hieno, vai mitä. |
Laita laatikko uunivuokaan ja anna sen muhittaa uunissa tunnin pari. Sillä välin sulla on hyvin aikaa miettiä, että miten tästä herkusta saisi salonki- tai edes syömäkelpoisen näkösen appeen. Tekeydy siis venäläiseksi mummoksi ja arvuuttele, miten kylmäpäinen babushka viheliäisestä tilanteesta selviäisi. No mummohan piilottaisi ydinjätteen taikinakuoren sisään ja tarjoaisi vodkan kanssa. Eli taikinaa päälle sekä alle ja herkku takaisin uuniin.
ps. kuvaa valmiista piirakasta ei ole, koska aivot olivat vähän jäässä ja voitelin sen munan valkuaisella. No sama laittaa.
 |
| Biojäteastian hirviö |
sunnuntai 9. syyskuuta 2012
Omenainen pähkinä purtavaksi
Mitä tehdä syksyn omenasadosta?
Pikkusisko Siippaisen teki mieli kauraomenapaistosta. A) En olisi jaksanut paistella sitä uunissa, kun mieliteko oli jo niin kova B) Olisin tehnyt sitä kuitenkin koko vuoallisen ja sit ois tullut huono olo, kun sen olisin yksinään kiskonut napaani.
Siispä aika käyttää siippaissovellusta ja tehdä vähintäänkin yhtä maistuva herkku jotenkin muuten.
Tähän herkkuun tarvitaan:
Täysjyvä paahtoleipää
Ohuita omenasiivuja
Ruokosokeria
Margariinia
Kanelia
Peanutbutteria (sokeriton ja
suolaton, isorakeinen kävi mainiosti)
Paahtoleivät voidellaan sokeroidaan ja ladotaan kaikki täytteet sisälle ja grillataan voileipägrillissä maukkaan tuoksuvasti, ihana rapsakaksi ja sisältä mehevän omenaiseksi.
Joo... siippaisillahan ei mitään voileipägrilliä sitten oo, vaan eipä jää nokkela pikkusisko kuitenkaan sormi suuhun sokereita kynnenalta imeskelemään. Tähän tarkoitukseen käy mainisto myös vohvelirauta. Tulee kivat ruutukuviotkin kaupanpäälle!
 |
| Niin nam! |
 |
| Vähän voisi enempikin omenaa latoa. |
 |
| Omenatoastin lisäksi vohveliraudassa paistuu myös juustokinkkutäytteiset herkut. |
Gluteiiniton tikkupulla, kuiva onpi suu sulla
On ilo tuntea iso kasa teekkareita.
Teekkari naurattaa.
Teekkari tekee minut paremmaksi ihmiseksi.
Teekkareiden kanssa vaan onniin paljon hauskempaa.
Ja ennen kaikkea: Teekkari pinspiroi.
Toissa viikonloppuna oli ilo saada yhdeltä teekkarilta kutsu mökkeilee. Pinspiroiduin kutsusta ja ilmoitin, että haluan tehdä tikkupullia.
Tämä teekkari tuumi asiaa hetken ja ilmoitti, että asia ok, jos taion myös gluteenitonta tikkupullataikinaa.
Ja täddädäää! Tämäna aasin sillan kautta päästään taas asiaan ja on Siippaistelun aika!
Jos et tiedä, monenko aikaan pullaa meinataan paistaa. Tee tikkupullat niinkuin retkioppaissa sanotaan (hiivan sijaan leivinjauhetta). Jos taas haluat kiljunmakuista tikkupullaa, tee kuiten Siippainen (laita reilusti hiivaa).
Ja jos yrität tehdä gluteiinitointa pullataikinaa yhdelle, ota huomioon, ettei vaivausvaiheessa oleva taikinamäärä kerro koko totuttaa. Pari desiä taikinaa räjähtää pariksi litraksi noin 10 minuutin kohoamisen jälkeen. Jos taas haluat, että gluteenistakin tikkupullaa joku haluaa syödä, älä valmistele taikinaa jo kotona ja anna sen kohota kahden tunnin automatkaa, koska voi olla, että tikkupullia ei paistetakaan heti perillä vaan vasta esim yöllä, kun kokon hiillos alkaa hiipumaan. Tuli kirpakkaa!
Pikkusiskolla oli tosi hieno kuva räjähtäneestä gluteiinittomasta tikkupullataikinasta, mutta koska kännykkä päätti viime viikonloppuna tehdä itsemurhahypyn vessanpönttöön, ei kuva ole nyt available.
Gluteiinittoman tikkupullaohjeen voin sen sijaan jakaa. Ja pari nohevaa käytännön vinkkiäkin.
5 dl maitoa
1 pieni raaka hienoksi raastettu peruna (uskomatonta, mutta totta: lisää sitkoa)
1 muna
1,5–2 dl sokeria
1 rkl kardemummaa (Laitoin tuplasti)
1 tl suolaa
vajaa kg vähäproteiinista jauhoseosta (vähemmän on paremmin, tulee muuten kuivaa ja murenevaa)
3 pussia kuivahiivaa
150–200 g margariinia tai voita
Ohje löytyi täältä ja siellä on paljon muitakin vinkkejä pullan paistoon! Nyt muuten lukaisin ohjeen uudestaan ja hoksasin, että tuota tikkupullataikinaa ei ois pitänyt ollenkaan kohottaa. No ensi kerralla tiiän sitten senkin!
Tikkupullattelemisiin!
Ja koska ei ollut tikkupullakuvaa laitan kuvan mun yybermageesta piposta, jonka ompelin kaverin vanhasta topista.
Teekkari naurattaa.
Teekkari tekee minut paremmaksi ihmiseksi.
Teekkareiden kanssa vaan onniin paljon hauskempaa.
Ja ennen kaikkea: Teekkari pinspiroi.
Toissa viikonloppuna oli ilo saada yhdeltä teekkarilta kutsu mökkeilee. Pinspiroiduin kutsusta ja ilmoitin, että haluan tehdä tikkupullia.
Tämä teekkari tuumi asiaa hetken ja ilmoitti, että asia ok, jos taion myös gluteenitonta tikkupullataikinaa.
Ja täddädäää! Tämäna aasin sillan kautta päästään taas asiaan ja on Siippaistelun aika!
Jos et tiedä, monenko aikaan pullaa meinataan paistaa. Tee tikkupullat niinkuin retkioppaissa sanotaan (hiivan sijaan leivinjauhetta). Jos taas haluat kiljunmakuista tikkupullaa, tee kuiten Siippainen (laita reilusti hiivaa).
Ja jos yrität tehdä gluteiinitointa pullataikinaa yhdelle, ota huomioon, ettei vaivausvaiheessa oleva taikinamäärä kerro koko totuttaa. Pari desiä taikinaa räjähtää pariksi litraksi noin 10 minuutin kohoamisen jälkeen. Jos taas haluat, että gluteenistakin tikkupullaa joku haluaa syödä, älä valmistele taikinaa jo kotona ja anna sen kohota kahden tunnin automatkaa, koska voi olla, että tikkupullia ei paistetakaan heti perillä vaan vasta esim yöllä, kun kokon hiillos alkaa hiipumaan. Tuli kirpakkaa!
Pikkusiskolla oli tosi hieno kuva räjähtäneestä gluteiinittomasta tikkupullataikinasta, mutta koska kännykkä päätti viime viikonloppuna tehdä itsemurhahypyn vessanpönttöön, ei kuva ole nyt available.
Gluteiinittoman tikkupullaohjeen voin sen sijaan jakaa. Ja pari nohevaa käytännön vinkkiäkin.
5 dl maitoa
1 pieni raaka hienoksi raastettu peruna (uskomatonta, mutta totta: lisää sitkoa)
1 muna
1,5–2 dl sokeria
1 rkl kardemummaa (Laitoin tuplasti)
1 tl suolaa
vajaa kg vähäproteiinista jauhoseosta (vähemmän on paremmin, tulee muuten kuivaa ja murenevaa)
3 pussia kuivahiivaa
150–200 g margariinia tai voita
Ohje löytyi täältä ja siellä on paljon muitakin vinkkejä pullan paistoon! Nyt muuten lukaisin ohjeen uudestaan ja hoksasin, että tuota tikkupullataikinaa ei ois pitänyt ollenkaan kohottaa. No ensi kerralla tiiän sitten senkin!
Tikkupullattelemisiin!
maanantai 3. syyskuuta 2012
Hitti vai huti?
"Millainen aamu, sellainen kesä."
Ennen vanhaan Siippaisten kesäaamut alkoivat jännäämällä, kuka laulajatähti esiintyy telkkarin Summeri-ohjelmassa. Yleensä se oli Jonna Tervomaa tai joku muu ihis. Summerin jälkeen kytkettiin virrat Radiomafiaan ja osallistuttiin kilpailuihin, joista saattoi voittaa levyjä, paitoja tai kesäkumeja.
Yksi aamu oli niin onnekas, että voitin Independence Day -leffalippiksen älymageella ID4-metallikyltillä. Nyt sillä tekisi todnäk omaisuuden ebäyssä.
Musiikin suhteen nuoruus oli sellaista huoletonta aikaa, etteipä itse tarvinnut päättää mitä hittejä kuunteli. Telkkari ja radio siinä opastivat ja kädestä pitäen taluttivat. Nyt kun Spotifyn aikana joutuu itse valitsemaan, niin kuuntelen kaikkea sontaa. Tässä Velisiippaisen kesän hitit.
Yeasayer on tullut ihan puskista tossa elokuun viimeisellä viikolla. Jotain muniinpuhaltelua se. Kostoksi popitin vähän Pihtiputaan Peteä.
Ps. Kesän musiikillinen kohokohta oli kun Pekka Kuusisto lainasi mun mankkaa Jyväskylän Kesän konserttiin. Harmi, etten päässyt kuuntelemaan kun oli parempaa tekemistä Kaustisella.
Ennen vanhaan Siippaisten kesäaamut alkoivat jännäämällä, kuka laulajatähti esiintyy telkkarin Summeri-ohjelmassa. Yleensä se oli Jonna Tervomaa tai joku muu ihis. Summerin jälkeen kytkettiin virrat Radiomafiaan ja osallistuttiin kilpailuihin, joista saattoi voittaa levyjä, paitoja tai kesäkumeja.
Yksi aamu oli niin onnekas, että voitin Independence Day -leffalippiksen älymageella ID4-metallikyltillä. Nyt sillä tekisi todnäk omaisuuden ebäyssä.
Musiikin suhteen nuoruus oli sellaista huoletonta aikaa, etteipä itse tarvinnut päättää mitä hittejä kuunteli. Telkkari ja radio siinä opastivat ja kädestä pitäen taluttivat. Nyt kun Spotifyn aikana joutuu itse valitsemaan, niin kuuntelen kaikkea sontaa. Tässä Velisiippaisen kesän hitit.
Koottuina selityksinä, että Nasia en ole noin paljon kuunnellut, vaikka sikana oonkin. Kardemimmejä yritin kirittää keinotekoisesti
 | |
| Kuva: Mari Lankinen |
Ps. Kesän musiikillinen kohokohta oli kun Pekka Kuusisto lainasi mun mankkaa Jyväskylän Kesän konserttiin. Harmi, etten päässyt kuuntelemaan kun oli parempaa tekemistä Kaustisella.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)