maanantai 20. heinäkuuta 2015

Siippainen remppamiehen pöksyissä- uhka vai tosiuhka?

On se onni, ettei ostettu täysremontoitavaa omakotitaloa. On se myö onni, ettei ruvettu rakentamaan mitään itse. Diplomiteekkarilta moni asia käy ihan kätevästi, mutta Pikkusisko Siippaiselle ei parane antaa vastuuta kuin asioissa, joissa ei ole soveltamisen riskiä. Tähän ryhmään kuuluuvat lähinnä muovimaton poistaminen, katon maalaaminen ja Ikean keittiökaappien kokoaminen -- ja tietysti vanhan keittiön myyminen Facebookkirppiksellä - ostaja löytyi tunneissa! Diplomiteekkari saa suosiolla hoitaa sellaiset oikeat raksamiehen hommat, ne joissa heiluvat jiirisaha ja timanttilaikka.

Kesäloma Torttijärvellä on nyt siis totista totta. Luulen edelleen, että tämä ihanuus loppuu kun kesäloma päättyy, että olen täällä vain lomareissulla, että olen yksi Tottijärven sadoista kesäasukkaista. Ehei, minä olen Ylpeä Kyläläinen ja Asun Täällä Vapaaehtoisesti. Hamaan tappiin saakka.

Siksi en jouda kiirehtimään pihasuunnittelusessioissa enkä kitkemään kukkapenkkejä. En edes leikkaamaan nurmikkoa. Joutaahan nuo syssymmälläkin tai ensi kesänä tai pari kesää senkin jälkeen. Nyt on tärkeintä saada arki rullaamaan, mikä tarkoittaa käytännössä kaksi viikkoa sitten aloitetun keittiörempan saattamista loppuun. Kun keittiö on valmis, voin hakea autotallista huolella pakatut viinilasit sisälle ja asetella sen somaan riviin kaapin oikeaan reunaan.

Seuraavaksi seuraa seuraavaa - Pikkusisko Siippaisen megamogat ja niistä selviäminen operaatiossa keittiöremontti. 


1. Hanki Crocsit. Mitkä tahansa muut kengät on turhat, jos niitä joutuu jatkuvasti heittämään jalkaan ja pois ja takaisin.  Ei tule tikkuja jalkapohjiin, kun on tossut jalassa remppaa tehdessä.



2. Kasaritalon tunnistaa puolipaneeleista. Nauti paneelien irroittamisesta. On muuten keittiörempan helpoin osuus.


3. Voihan muovimatto. Älä kuvittele sen irtoavan parissa tunnissa. Työstämiseen tarvitaan mattopuukko, vipparauta, hanskat ja valmiiksi lyhyeksi leikatut kynnet. Mieluiten myös yksi remonttitonttu sekä lasillinen lonkeroa ja rempparadio. 30 vuotta paikoillaan ollut muovimatto irtoaa n. sentti kerrallaan, lähinnä väkivalloin ja kärsivällisen yhteistyön saattelemana. Ensin leikataan n. 15 cm levyisiä kaistaleita mattopuukolla, jonka jälkeen toinen rullaa varovasti kaikin voimin [#malttionvalttia] mattoa irti samalla kun toinen tökkii jumikohtia vipparaudalla. Toisinaan homma hoituikin näin yksinkertaisesti. Enimmäkseeen vipparautaa sai hakata lattian myötäisesti hartiavoimin. Aamulla olo oli kun olisi ollut päivän punttisalilla. #tehotreenit #vippaskonstejakaivataan
Tässön ollut vähän kaikenlaista Jyystöö! Kiitos Jenna Remppatontulle <3

4. Pissaa ja kakkaa, seinän väliin pakkaa. Jos näköpiirissä on hiirenkakkaa, pura seinä. Seinän takana voi olla hiirien käymälä. Pikkusiskon tehokeinot kalman hajun karkoittamiseen ovat  taltta ja vasara sekä villojen vaihto ja putkien tukkiminen uretaanivaahdolla. Tekisi mieli hankkia myös kissa, mutta kun kerran koirasta ei lähde karvaa, niin ei sitä iloa kissankarvoilla pilata. Pitäköön hiiret välikatossa bileitä, mutta joutaisivat pysyä keittiössä poissa.

5. Niska kenossa kohti kattoa. Nyt ymmärrän, miksi maalareilla on päässä veikeät lippalakit. Katon maalaaminen saattaa välillä tuntua siltä, kun lintu kakkisi päähän. Mikäli mietit toisen  maalauskerran jälkeen, pitäisikö maalata vielä kolmannen kerran, tee se. Miettimiseen on yleensä syynsä, enkä millään jaksaisi seuravaa 30 vuotta harmitella laiskuudesta johtuvia epätasaisuuksia.

Katossa näkyy ero ekan ja tokan maalauskerran välissä. Päässä näkyy lakittomuus.


6. Meisseli kauniiseen käteen. Älä vaivu epätoivoon, kun pihaasi ilmestyy palapeli nimeltä Ikea Keittiö. Kaapinrunko kerrallaan voit todellakin kokea onnistumisen elämyksiä. Tärkeintä on malttaa olla soveltamatta yksityiskohtaisia ohjeita - näitä on muuten ollut laatimassa joku muukin kuin insinööri. Hommassa ei voi kun onnistua, kun eväänä on kassajonossa heräteostoksena ostettu Daim-pussi ja Täti-Siippaiselta aikoinaan ekaan sinkkuboksiin muuttaessani saadut ruuvimeisselit. Diplomiteekkari ei voinut Tokmannilla shoppaillessaan vastustaa kiusausta hankkia minulle minikokoista akkukäyttöistä ruuvinväännintä ja onpahan sekin ollut pienuutensa ansiosta oiva apuri! Suosittelen lämpimästi Ikean poimintapalvelua ja kotiinkuljetusta. Tottijärvelle saakka tulevaisuuteen sijoittamisen hinta oli vaivaiset 89 euroa. Diplomiteekkarin sanoin: "Jokainen tunti vähemmän Ikeassa on enemmän elämää".
Ikean palapeli on saapunut.


7. Tauko miehen tiellä pitää. Huolehdittu on myös eväshetkistä grillikodassa ja kävelyistä pellonlaitaa pitkin. Ja välillä on myös hyvä hoitaa puutarhaa. Goodbye hajuvatut - kiitos talkooavun!

Voihan hajuvattu eli tuoksuvadelma. 


Rempparytinäterkuin, 
Pikkusisko