perjantai 7. joulukuuta 2012

Seitsemännen sepustukset

Tänään olen ollut kiitollinen siitä, että...


19. työt jatkuvat
20. mahtavia perheuutisia lähipiirissä
21. Jokipojat voittoon murskaavasti

oikeesti vaan väsyttää :)

torstai 6. joulukuuta 2012

Kuudenteen kapsahdus

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Siinä vasta syy ollakin kiitollinen, ja sattui vieläpä vapaapäivälle, wautsi!

Mutta on tässä muitakin kiitollisuuden ja onnellisuuden aiheita ilmaantunut pikkusiskon elämään, joten tässä seuraavat kolme:

16. Kun Teekkari tietää kaiken autoista ja on tosi kärsivällinen opastaja myös puhelimessa, kun pikkusisko Siippainen ei aina ymmärrä, että miten auton konepellin voi saada auki ilman, että hajottaa autoa tuhannen säpäleiksi. Tähän väliin mainittakon myös, että hukkasin eilen lapasen (kolme päällekkäin) ja voi kuinka onnelliseksi tulin, kun löysin sen moottorin välistä!
17. Sovelsin tänään laiskottelijan yhdenkastikkeen pinaattilasagnea, jossa valkokastike korvataan kermaviilillä ja juustoraasteella. Sotkin joukkoon myös valkohomejuustokermaa ja reajuustoa ja tuli parasta lasagnea, mitä olen ikinä maistanut. JES!
18. Juhlat kummitytön saavuttaman teini-iän kunniaksi ja kummien joka vuosi lupaaman sadun valmistuminen viime hetkellä. Pikkusiskon pinspiraatio oli koetuksella, joten apuun  otettiin juhlaväki ja sieltä pursuavat adjektiivit. Ja koska tarinasta tuli aika veikeä, jaan sen vielä joku päivä teidänkin kanssa.

keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Viidennen viisaudet

Tänään isoveli oli kiitollinen siitä, että

13. Vaikka omakotitalon putkilämmityskytkintä ei löytynyt, niin putket eivät sulaneet
14. Lada käynnistyi aamulla
15. Aiemmin siippaistelemani pöytä kasaantui, kun löysin kaupasta uusia huonekaluruuveja. Se onkin jännä tarina, joten kerron kokonaan:

Ostin vuosi sitten Iskusta hienon ruokapöydän, koska pikkusisko ei halunnut enää syödä isoveikan lattialla. Myyjä sanoi, että se on maailman helpoin koota. Vain neljä ruuvia nurkkiin, eikä saisi liikaa kiristää. Osasinkin pystyttää sen hienosti! Pöydästä tuli jykevä.
Kaikki muuttui kun pöytä piti purkaa. Sain yhden mutterin väännettyä niin solmuun, ettei se irronnut ruuvista ennen väkivaltaa. Itku ja poru - missä pora?
Pihtiputaan RautaNetistä ei tunnin etsinnän jälkeen ruuvia löytynyt. Onneksi niitä saatiin tilattua ja parin viikon päästä mulla oli kiiltävät ruuvit kourassa. En kehdannut ostaa vain yhtä, niin shoppailin neljä!! Hintaa tuli yhteensä 1 euro 20 centtiä. Oli siinä hyvät myyntikatteet Rautanetissä myyjien käytettyyn aikaan nähden. Kiitos siitä!


tiistai 4. joulukuuta 2012

Neljättä Nakutellaan

10. Aamukahveilla tarjottu Vanhanajan Piparkakku sai pikkusiskon haaveilemaan joululeivoskelemisista... voi olla, että saadaan lähipäivinä taatelikakkua tai jotain joka sitä muistuttaa.

11. Lämmöt ei ollutkaan töistä pois, vaikka niin uhattiinkin. Varustauduin päivään ja viluun urheilusukin, sain työkavereidenkin naaman hymyyn!


12.Sain viikonloppuna kuulla, että meillä on toinenkin ahkera ( tai ainakin aikoo olla ahkera) SiiPaistin lukija Iso-Britanniassa. Huikkaa Miia, kun näät tän, niin tiiän, ettet vaan koittanut koijata ;).

Kolmanteen kurkkaus

7. Aamulla taivas oli mageen näköinen ja kun käveli tarpeeksi reippaasti, ei tullut edes kylmä. Isoveljelle tosin olisi voinut laittaa muistutusviestin pitkistä kalsareista. Tajuskohan se itte?

8. Siippaistelin itseni ilmaiseksi keppijumppaan. Mummot tykkäs, kun mukaan tuli nuorta verta!

9.Illalla teki mieli herkkuja. Teekkarin taskusta löyty puolikas rasiallinen salkmiakkia. Söin melkein kaiken. Yöllä sit janotti.

T. Pikkusisko

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Joulukalenterin toinen luukku

Isoveli on onnellinen siitä, että sataa lunta. Muuttokin edistyy, vaikka siivousmoppi oli homehtunut.

Lumisen sään kunniaksi kätevä niksi, jonka kuulin tänään:
Luminen auto on kenkku juttu. Onneksi lumen voi harjata pois. Yleensä tillitölliäiset jättävät harjan auton sisälle. Eli kun avaat oven ottaaksesi harjan, niin lumet valahtavat auton päältä sen sisälle. Märän pyllyn voi estää jättämällä harjan auton ulkopuolelle. Ulos sitä ei ole pakko jättää, vaan harja kulkee kätevästi esim. käsilaukussa.

Siippaistelemisiin!

Luminen lada näyttää tältä. Väri kuin keltaisessa Lamborghinissa.




lauantai 1. joulukuuta 2012

Kiitosten joulukalenteri

Pikkusisko sai joulukalenterihaasteen olla 63 kertaa kiitollinen. Pikkusisko haastoi myös isoveljen miettimään onnellisuuden syntyjä syviä ja tässä sitä ollaan, avaamassa Siippaistin ensimmäistä joulukalenterin luukkua.

Peruspositiivisena pienestä tyytyväiselle pikkusiskolle tällainen haaste ei ehkä kovin vaikea ole. Pikkusiskon mielestä elämä on niin, että se koostuu pienistä paloista, joista osa on enemmän ja osa vähemmän hyviä tahi kehnoja, jos ei niistä hyvistä osaa olla kiitollinen, niin kyllähän siinä pettyy. Koska näitä hyviä asiota ei aina muista sanoa ääneen, on tämä haaste ihan paikallaan.

Siispä: Siippaisen sisarusparvi valoittaa päivittäisistä ilon hetkistään kolme kerrallaan aina jouluun saakka. Toivotaan, että lopputuloksena on jotain tähän suuntaan: "Elä kuten Siippainen, koska Siippaistellen elämä tuo joka päivä jotain arvostamisen aihetta."

Kalenterin ensimmäinen luukku - Mistä tänään olin kiitollinen.

1. Nukuin pidempää kuin kello seitsemään mutta heräsin ennen Teekkaria ja ennätin rauhassa askartelmaan yllätysmakean joulukalenterin.
2. Posti oli tuonut kotiin kolme joulukalenteria ja tänään sain avata ne kaikki!
3. Ystävä oli antanut pikkujoululahjaksi ehkä maailman kivimman joulukalenterin, jonka ensimmäisestä luukusta tuli haasteen alkajaisen kunniaksi melkoisen osuva tee iltahetkeeni: Thank You. Kiitos Nettalainen. 





Puuhastellaan lisää huomenna, kiitos Lauri hienosta haasteesta!