Pannukakkuun ilmesyi Siippaistelijan kasvot

Tänään on Einon päivä ja kova tuuli aiheuttaa epävarmuutta myös Pihtiputaalla. Vanha karjalainen sanonta tietää, että pannukakun tekeminen poistaa kaiken epävarmuuden. 

Vinksinvonksin virkkuukoukku

Pikkusisko Siippainen on oppinut virkkaamaan. Jollekin varmaan istestään selvyys, että jokainen suomalaisen peruskoulun käynyt tyttölapsi osaa virkata vähintään pannulapun ja mieluiten neliönmallisen. Kerran olen 90-luvulla pannulapun virkannut ja siitä tuli kalanmallinen. Piti tulla neliö.

Toissa kesänä innostuin aiheesta uudestaan. Pitäähän jokaisen suomalaisen villasukankutomisen taitavan tytön osata virkata. Koitin tällä kertaa ympyrää. Tuli yhden miehisen ulokkeen muotoinen.

Halusin oppia ihan oikesti. Oppimista helpotti, kun opettelin ks:n kjs:n ja ps:n merkitykset. Olin aikaisemmin tehnyt vaan peeässää. ilmankos oli vähän oudonnäköistä nykeröä, mitä langasta pulppusi. Oppimista helpotti myös, että en yrittänyt ihan kaikkein ohkasimmalla langalla. Otin käyttöön matonkuteen ja 8 virkkuukoukun. Johan rupesi homma luistamaan. Ja lämmöllä suosittelen. Matonkuteenkanssa kun näkee, miten se homma tavallaan etenee.

Ellei sitten ole siippaistelija ja joudu purkamaan.

Tästä AaSiippaisen sillasta projektiin nimeltä Pikkusisko virkkaa Elma-koiralle oman pesän.

Pikkusisko ja Teekkari yllättivät itsensä ja läheisensä ja saivat kotiinsa maailman suloisimman pienen punatukkaisen kikkarapääotuksen, kääpiövillakoiran pennun Elman. Ennen Elman kotiintuloa oli kuitenkin monta juttua hankittavana ja niistä tärkein, Elman oma pesä. Virkkausintoilijana Pikkusisko päättii virkata pesän itse. Olihan internetin ihmeellinen blogimaailman pullollaan toinen toistaan hienompia ihan itse matonkuteista virkattuja koreja kaukosäätimille, kissoille, vessapaperisrullille ja koirantarvikkeille, mikseipä siis koirallekin.

Tällä kertaa valmistauduin kunnolla. Etsin netistä kaikki saatavilla olevat ohjeet ja opettelin, miten tehdään yhdeksällä samaan silmukkaan tulevalla piilosilmukalla näppärä aloitus ympyränmalliselle korille. Alku hyvin kaikki hyvin.

Intoa piukassa virkkasinvirkkasinvirkkasin. Olin ylpeä itsestäni. Tästä tulee mahtava! Hartiavoimin, sitkeää työtä. Taisi olla vähän liian sitkeää. Ootteko ennen kuullut kaverista, joka saa kasin virkkuukoulun katki virkkaamalla??? 


Uusi yritys, vahvemmalla puikolla ja uusilla matonkuteilla  + muodoksi tällä kertaa suorakaide.  Mietittyti vaan blogin ohjeessa ollut kummallinen lisäys "aloittaen heti kjs:n tyvestä" . Aloitin sitten vissiin vähän liian tyvestä, kun pohja rupesi kupruamaan hassulle mutkalle aina tässä kulmassa.  Tästä ei blogeissa varoiteltu - Taitaa olla itsestäänselvyys, jota vain kunnon siippaistelija ei ymmärrä. Heti tyvi ei siis ole se kaikein lähin kolo, johon koulun voi voi laittaa vaan vasta se seuraava.

Erilaisia viritelmiä ympyrästä neliöksi ja suorakaiteeksi. Kauheeta ähellystä ja väsäämistä. Onneksi nämä kaikki saivat purkutuomion.

Kärsivällisyyttäkärsivällisyyttä huhuilu Elma-pentukin ja niinpä Pikkusisko otti reippaan otteen matonkuteen varresta ja purkaa putkautti koko tekeleen takaisin kerälle.  Ja samaan syssyyn oli vaihdettava väriäkin, kun alkuperäistä oli varattu liian vähän. Koiran koriin tarttee muuten  noin 2 kiloa matonkudetta...se on aika paljon se. Sitäkään ei missään ohjeissa lukenut, mutta rohkealla kokeilulla oppii.

Koiran tuloon oli enää kaksi päivää. Kahden päivän aikana ehdin tankata ohjeen etu- ja tapaperin ulkoa. Opin tuntemaan oman käsialani. Opetustuokioiden aikana opin surutta purkamaan, jos en tekeleeseen ollut tyytyväinen. Nimittän jos jotain niin sen olen oppinut, että eniten ottaa kaaliin väkisin valmiiksi tehty huono tekele. Kiitos Heidin Pura Se! -Blogin.

Kopasta tuli valmis. Vähän siippaistelijan näköinen siitä tuli, mutta Elmalle se kelpaa ja se on tärkeintä. Elma myös rakastaa matonkuteiden solmukohtia. Pieninkin solmu on löytänyt tiensä karvapalleron hampaisiin ja saa rakastavan rajua kyytiä.

Te, jotka haaveilette matonkuteista tehdystä kopasta, Olkaa kärsivällisiä. Se ei ole niin nopeaa, jos ei sitä osaa. Pikkusiskokin aikoo jatkaa opettelua ja sitten kun se täydellinen on käsissä, niin saatan kertoa muillekin miten se tehdään ja eritysesti, miten vältetään megamogat ja konnankoukut!

Olen Onnellinen Elma.

Robottien siivouspäivä

Hei hulinaa kaikki Siippaistelua-blogin lukijat!

Isoveli ei paljon haaveile. Mutta yksi haave tuli mieleen. Isoveli suunnittelee Siivousblogia.  Siippaisen Siivousblogi olisi kaikkien Suomen lifestyle-blogien äiti, vääpeli ja omo-info.  Siihen asti pidetään kuitenkin tämä blogi sopivan epäsiistinä. 

Zippaistelun ytimessä

Kulunut kesä ja syksy on ollut siitä mahtavaa aikaa, että Siippaisten Sisarukset on tehnyt aikas paljon pizzaa tolla pizzakivellä.
Tulikuumalla kivellä syntyy parissa minuutissa  rapsakkaa pizzaa, kun vaan tajuu käyttää durum-vehnää pohjassa.
Ahkeran bakertamisen seurauksena pizzakiveen alkoi kärähtää kiinni kaikenkmaailman chiliä, juustoa ja jauhopölyä. Ne eivät irronneet vinhallakaan rapsuttamisella tahi raapimisilla....

 ....Isoveli päätti pestä kiven huolella ja iski kunnon siivousblogistina melkoset myrkyt pintaan. Seuraavalla kerralla pizzakivi laitettiin takaisin uuniin ja horna 300 asteelle. Uuni melkein räjähti sen jälkeen. Savua nousi valtavasti.  Tässä vaiheessa Isoveli kurkkasi pizzakiven pesuohjeisiin, joissa KIELLETTIIN KAIKKIEN PESUAINEIDEN KÄYTTÖ KOSKA KIVI IMEE NE ITSEENSÄ ETTEI IHME JOS VÄHÄN SAVUTTAA! !! No onneksi on hyvä liesituuletin.

Valitse oranssi

Isoveli on yksi Pihtiputaan ahkerimmista tyypeistä. Pari viikkoa sitten se kaivo kuoppaa pihalle  niin lujaa, että lapio meni rikki. Sen jälkeen Isoveli valitsi oranssin.

Helppo grillikastike

Hola!

Siippaiset ne on semmosta jengiä, että joulukinkunkin kanssa menee Kastikemestari Teemun megamageimpia kastikkeita.

Siippaiset ne on semmosta jengiä, että ne grillaa ihan hulluna.

Kun grillaa hulluna, niin Teemun kastikkeet saattavat loppua. Silloin pitää soveltaa jääkaapista äkkiä nopeasti oma versio.

Siippaisten nopea BBQ-kastike hätätilanteita varten:

- Fariinisokeria

- Ketsuppia

- Balsamietikkaa

- Chiliä

- Paprikajauhetta ja mitä vänkää nyt kaapista ikinä löytyy.

Sulata (kovettunut) fariinisokeri kattilassa. Turauta (vajaa) ketsuppitönteri tyhjäksi perään. Tasapainottele etikan ja mausteiden kanssa. Tarjoile härän kasslerin tai ribsien kanssa. 

Reseptin viimeinen vaihe on tärkein: Tilaa Teemun kastikekaupasta soossia, niin ei tarvitse tehdä itse mitään tällaisia megamogamaustetta.


Siippaistelemisiin!

Siippaisten hätätilakastike on tuossa esikeitettyjen ribsien yläpuolella.

Keisari 66 -pale ale on kesän 2013 hittiolut. 

Grillaus jatkuu...Lämpöä riittää...Katsellaan lisää kun lumi sataa maahan.

Lapiokin taipuu Siippaisen käsittelyssä

Kiitos Pikkusiskolle, kun toi eloa blogiin. Nyt Isoveikan vuoro terästäytyä.

Isoveikan pihassa on niin monta marjapuskaa, että surkeimmat joutaa mätänemään kompostiin. Ilmeisesti teräslapio oli ottanut mätänemisessä varaslähdön, koska se keksi katketa ensimmäisen pensaan juuriin. Toisen pensaan isoveli kaivoi ylös lapion tyngällä ja kourilla "Ei se lapio ollut intissäkään tätä isompi", Veikka sanoi voimansa tunnossa.

Mitä tästä opimme?

"Älä osta lapiota samasta kaupasta kuin onkivapaa."

Siippaistelemisiin!