Juhannuksen paras tomaattikastike

Pikkusisko Siippainen ei ole n. vuoteen ostanut uusia vaatteita. Ihan ilman mitään periaatteelista kampanjaa tai vastarintaliikettä. Huomasin vain yksi päivä, että kuluneen vuoden aikana ei juuri ole tullut kaupoissa pyörittyä.

Muuton yhteydessä iso kasa tavaraa sai lähteä, loppusijoituspaikkana lähinnä FB-kirppis ja mikä ei siellä mennyt päätyi Hervannan kierrätyskeskukseen. (Jäikö harmittamaan, että et napannut itsellesi ihania sinisiä kulhoja? Ovat nyt siellä myynnissä hyvään hintaan.) Myös vaatekaapista lähti jokainen vaate, jota ei ole tullut viimeisen vuoden aikana käytettyä.  Vapauttavaa!

Sitten heräsin todellisuuteen.

Jos haluan käyttää muitakin kun haaroista revenneitä ja kolme kertaa paikattuja farkkuja on aika rynniä ostoksille. Vaatekaappi huusi ihan oikeasti tyhjyyttä ja oli aika ostaa ainakin kahdet uudet housut, pari kivaa paitaa ja ehkä jopa uusia sukkia.

Uutena nokialaisena halusin kierrättää veroeurot omassa kunnassa, vaihtoehdoksi tarjoitui Cittarin yhteydessä olevat Seppälä, Lindex ja KappAhl alennusmyynteineen. 

Sittenpä homma lähti käsistä. Löysin alerekistä housut, joita en suin surminkaan voinut ajatella koskaan pukevani päälle saati ostavani. Mutta piru vie näyttivat vaan hyvältä. Varmistin vielä työkaverilta kuvalla, että eihän vaan näytä siltä, että mulla ei olisi housuja jalassa!!! (Loistava tekosyy räpsiä sovituskoppiselfietä :D). Peukkuja tuli ja housut lähti kympillä matkaan. Ajattelin, että wau, nyt muuttuu meikäläisen koko elämä. Sitähän tosiaan voi käyttää just sen värisiä housuja kun haluaa, eikä aina vaan niitä mustia ja sinisiä. 

Siis katkokosä mun pehvaa??

Puin housut intoa piukassa seuraavana päivänä jalkaan. Johan ne kolme tuntia (ja noin kymmenien kehujen ) ajan ennättivätkin jalkojani lämmittää, kun muistin, miksi oi MIKSI mulla ei ole ole eikä tule tästä eteenpäin koskaan olemaan tämän värisiä housuja tai muitakaan vaatteita. Olen Siippainen ja Siippaisen ominaisuuksiin kuuluu siippaistelu. Kolme tuntia ja yksi varovasti syöty lounas myöhemmin löysin farkkujen etuosasto tomaattikastiketahran.

Päivän ruokalista suoraan syliin! #megamoka

Henkilökohtainen ennätys! 

Ihanaa Juhannusta. Minä vietän sen rötväverkkarit jalassa, 

koska silloin sitä tuntee elävänsä eikä vaan keikistelevänsä! 

T. PikkusiskoSii

Riisikylpy pelasti Siippaistelun tuhoilta

Applen valmistama IPod-shuffle on Isoveljen mielestä maailman paras mp3-soitin. Gigatavun versioon mahtuu musiikkia vain muutama tunti. Eli sen verran kun oikeasti haluat kuunnella.  Vekottimella ei pääse internettiin, joten voit keskittyä musiikkiin ja urheiluun.

Soitin on varsin pieni. Niin pieni, että se menee treenivaatteiden taskussa helposti pesukoneeseen. Onneksi soittimessa on vähän osia ja reikiä, jonka ansiosta se saattaa selvitä kylvystä, eikä tuhoudu täydellisesti.

Jos olet Siippaistellut soittimesi pesukoneeseen, niin älä missään nimessä yritä avata laitetta itse. Todennäköisesti kokoat sen väärin. Esimerkiksi niin että On/Off kytkimen merkit menevät väärinpäin.

Jos sinulla on märkä soitin, voit kokeilla onneasi myös riisikylvyssä.

 Vanhan intialaisen it-tuen mukaan riisi imee kosteuden mikrosiruista.

Oikeasti parhaat ohjeet kastuneen soittimen korjaamiseen saat täältä. Näillä vinkeillä Isovelikin sai omansa korjattua. Kuivaukseen meni aikaa yhden yön verran. Illalla linkous, aamulla musiikin sinkous.

Siippaistelijan parhaat muuttovinkit

Ei auta lumihangessa makoilu, jos lumi on jo sulanut, kuulu vanha tottijärveläinen sananlasku.
Muutto häämöttää edessä kahden viikon päästä ja mitä on Pikkusisko tehnyt muuton eteen? Paljonkin ja näillä vinkeillä sinäkin onnistut äkkimuutossa.

1. Heti kun muuttopäivä on tiedossa, varaa muuttoauto. (Lue: Passitin Teekkarin varaamaan) 

 

2. Organisoi muuttopäivä niin, että samana päivänä on sukujuhlat (esim serkun lakkiaiset). Näin varmistat, että iskä on samaan aikaan kaupungissa. (Lue: Muut sukulaiset eivät tunne velvoitepakkoa, kun on oikeastikin parempaa tekemistä)

3. Varaa muuttoauto kuitenkin niin, että ennätät myös itse käydä tankkaamassa energiaa kakkukahveilla. (Lue: Muita kun myöhäinen ilta-ajankohta ei ollut enää vapaana)

4. Täytä kalenterista viimeinen viikko ennen muuttoa aamustailtaanmenoilla, joten pakkaaminen tulee varmasti aloitettua ajoissa. (Lue: Näinköhän tässä ehtii serkun juhliin....)

5. Aloita pakkaaminen ajoissa. (Lue: Elä kuukausi pahvilaatikoiden keskellä)

6. Myy rahanarvoinen tavara FB-kirpputorilla. (Lue: Hamstraa samalla vastaavat keot tavaraa omiin nurkkiin muuton loppuvastukseksi). 

7. Aloita pakkaaminen hankalimmista esineistä, joiden suojaaminen vaatii hurjasti kärsivällisyyttä, kuten viinilaseista. (Lue: Unohda, että halusit kippistää viinilasillisessa jotaikin elämänne saavutuksia tulevien kahden viikon aikana). 

Viinilasien kanssa saa olla tarkkana. Patakintaista saat ihanan pehmeän pesän saksalaisille Schott Zwiesel laseille, joiden tarrat ovat valitettavasti päässeet pesukoneessa hukkumaan. 

Näin pitkällä ollaan ja meikä on ihan poikki, kuten kuvasta näkyy.
Taustalla olevat laatikot ovat edelleen tyhjiä.

Leppoisia muuttovalmisteluita myös muille kodinvaihtajille!

Toivottelee, Pikkusisko Siippainen

B niinkuin Banaani

Kätevä kokonaisuus tuo banaani - helppo ja monipuolinen välipala ja raaka-aine, josta tekaisee mm maailman parhaat banaaniletut ja täyteläisen nokkosenmaun peittävän pohjan smoothielle.
Kätevä on myös banaanin luonnollinen pakkaus. Ekologinen materiaali, joka on helppo heittää eväsreppuun. Tosin on Siippaistelijalle joskus saattanut käydä niin, että pakkaus sisältöinen ja ilmankin on jäänyt laukkuun tai autonpenkin alle. Keskivertoihmiselle niin ei kuitenkaan käy, joten älkää huoliko, kyllä kuoret aina vähän pauketta kestää ja hajamielisyydettömät ihmiset eivät unohtele tyhjiä kuoria autoon. Sitä olen kyllä aina miettinyt, että miksi ihmiset laittavat banaanitertun pussiin kaupassa. Itse en koskaan laita - pitäisikö? Miksi?

Meillä on aina banaaneja! Taustalla Pikkusiskon taulu vuodelta 2013, Hervannan aamuaurinko.

Superkätevä on myös 18,14 kg kantava laatikko, jossa banaanit tuodaan kauppaan. Kelpaa ihan mihin vain kantamista ja säilytystä vaativaan ratkaisuun. Harvalla kaupalla on tiloja säilyttää laatikoita, joten tarkkana saa olla, mikäli mielii omakseen. Haku pitää optimoida banaanikauppiaan kuskauspäivään ja hetki kuorman purkaukseen. Lidlissä banaanit ovat keskiveroa halvempia ja kulutus siksi keskivertoa kovempaa, joten banaanilaatikoitakin on tyrkyllä keskivertoa useammin. (Tilastotieto perustuu Pikkusiskon omiin havantoihin, ei faktatietoihin). 

Ei ollut tässä kiireessä ja hässäkässä aikaa eikä halua sumplia menoja Lidliin, joten turvauduin jälleen Facebookkirppisvillitykseeni. Toisen roska on toisen aarre! Nyt on olkkarin nurkassa odottamassa kattoon asti korkea banaanilaatikkokeko.. Sillä asiahan on niin, että ME MUUTETAAN!

Reilunkaupan banaanilaatikko, koki Facebookkirppiksellä reilun kaupan hetken.

Muutaman vuoden haaveissa, toiveissa ja mielen päällä muhinut ajatus otti siis pikapikaa tulta alleen. Nyt vielä muutama virallinen kauppakirja ja niin saa jäädä Hervanta historiaan. Itselleni jo toistamiseen -  Tasan kuusi vuotta sitten kun vannoin, että tänne ei tänne ei enää palata, mutta minkäs sitä luonteelleen voi kun, piti rakastua Teekkariin <3.

Tästä tulee varmasti erikoisin muutto miesmuistiin. Olen siippaisten sisaruksista se loogisempi, joten aloitin suunnittelun hyvissä ajoin. Ajattelin printata A4-lappuja, joissa suurinpiirtein tarkkaan lukee, mitä missäkin laatikossa on ja mihin se viedään. (Luulen kyllä, että tulostelu unohtuu) Vaihtoehtoja loppusijoituspaikalle on kaksi. Joko mukaan tai säilöön. Kuten sanoin, asiat etenivät vähän turhankin haipakkaan ja hetken jo näytti siltä, että meistä tulee kesäkuun ajaksi kierolaisia. Siippaisilla on kuitenkin sen verran aina tuuria matkassa, että asioilla on lopulta aina tapana järjestyä ja saatiin kuukaudeksi väliaikaratkaisu, joka on kaikin puolin niin järkevä kun tässä tilanteessa vaan voi olla.  Eli tavarat loppusijoituspaikkaan ja välttämättömyystarvikkeet kainaloon ja väliaikakämppään patjamajoitukseen :).

Tästä tulee niin jännä kesä! Vai mitä tuumaa Elma?

"Muistaaka pakata myös minut!"

Ihanaa sunnuntaita, Äitienpäivää ja Pikkusiskon nimipäivää!

Ps. Kurkkasin salaa jo pakastimeen, näyttäs löytyvän suurta nimpparisuosikkiani, Aino-jäätelöä!

Muista pestä grillisi - Isoveli näyttää mallia

Isoveljen vinkit grillin ostamiseen:

Hanki pihallesi niin kallis grilli, että pidät siitä yhtä hyvää huolta kuin autostasi. Isoveljen valinta on Weber 57 -brikettigrilli.

Isoveljen vinkit grillin huoltoon:

Aina kun paistaa aurinko - grillaa. Aina kun sataa - grillaa tai pese grilliä.


Isoveli hinkkaa grillin ritilän kiiltäväksi lähes joka grillauskerran jälkeen. Pari kertaa vuodessa laitetaan grilli palasiksi ja hinkataan koko grilli puhtaaksi Mr Muscle - vaahdolla.

Kevän parasta tanssimusiikkia - Enon Disco!

Isoveli on saanut valmiiksi uuden Spotify-soittolistan. Se on Enon Disco -sarjan kuudes osa.

Enon Discon vuoden toinen mixtape tarjoaa räväkkää remixausta ja kettumaista menoa. Näytillä kevään kauniita kasvoja ja kokeneita klassikoita.

Whitney Houston – How Will I Know (Oliver Nelson Remix)
Glorious – Great Good Fine (OK Remix)
Bebe Rexha – I Can’t Stop Drinking About You (Chainsmokers mix)
Jessie J & Ariana Grande – Ban Bang (Super Stylers Remix)
Ella Henderson – Yours (Philip George Remix)
Kylie Minogue – I Was Gonna Canel (Moto Blanco Remix)

Jos olet megamogannut ja missannut edellisen soittolista, on se vielä olemassa!



 Vielä vanhempia soittolistoja löydät täältä. Ne on tosi hyviä.

Onni, joka löytyi lehtiroskiksesta

Pikkusisko hurahti Facebook-kirppiksiin ja huomasi, miten minuuteissa voi saada aikaan raivoisan riidan, leimautua kieroksi kirppishaukaksi tai haluttujen aarteiden haltijatarkummiksi. Vauhdikas kommentointi hämää: kansiot hukkuvat toistensa alle, kuvat vilistävät seinää pitkin datamaailman rakoon. Nostoja saa tehdä vain kolme päivässä tai kerran kolmeen päivään. Vai oliko niin, että vain kolmesti saa nostaa? Sääntöjen rikkojaa rangotaan huoletta, kivitetään kovilla kommenteilla ja poistetaan ryhmästä, varoittamatta.

Siniset lasikulhoni ovat kaupan ilmaiseksi, mutta en uskalla enää nostaa ilmoitusta. Enkä oikein jaksakaan. Ei huvita nähdä vaivaa sen eteen, että joku tekee taas oharit tai vetää muuten vain hernesopat väärään sieraimeen. 35 euroa maksavan muumi delfiinimukin edestä sen sijaan viitsin ja menen oikein parkkipaikalle vastaan potentiaalista ostajaa. Kannatti, kaupat syntyi.

Milloin siniset lasiesineet tulee taas muotiin?

Kuukaudessa potti kasvaa, astiakaappini yhdenmukaistuu ja ikeakassillinen minulle turhaa, mutta jokseenkin käyttökelpoista ja siksi rahanarvoista tavaraa löytää uuden osoitteen. Erikoisia kohtaamisia, aikatauluista joustamista, varauksia, ohareita, positiivisia yllätyksiä, hymyjä, kiitosviestejä, komeroiden kevennystä -  monen tunteen siivittämänä karkkipurkin vieressä olevaan kirjekuoreen kerääntyi 200 euroa.

Suunnittelen käyttäväni rahat johonkin ihanan turhaan, vaikkakin järkevään. Uusin kylppärin pyyhkeet ja ostan pari muumikulhoa. Ilmankin pärjäisi, mutta juuri nyt ei huvita pärjätä.

Kunnes kosahtaa. On lauantai ja vien lehtiroskat. Tulee seuraava lauantai ja etsin täysin mystisesti kadonnutta kuorta. Kyllä, ajatuksenjuoksuni on vikkelää ja tulen tulokseen, jossa rahakuori makaa jossain lehtiroskiksen uumenissa Seiskan ja Tokmannin mainoksen välissä. On lauantai-ilta ja ulkona on pimeää ja kylmää. Teekkari ei epäröi hetkeäkään lähteäkö kaatamaan lehtisäiliö ylösalaisin ja leikkimään kanssani "lehtidyykkari testaa parisuhteesi" -tositvelämystä. Mun arjen sankari. Vaikka eihän siitä kuoresta enää vilaustakaan näkynyt. Eikä näkynyt MeNaisistakaan, eli jollain oli ollut jouluaatto ja karkkipäivä yhtäaikaa!

Pikkusisko Siippainen ei luovuta. Isovelikin jaksoi tsempata "Siippaisilla aina asiat järjestyy, tää saattaa vielä kääntyä tuplapotiksi". Työkaveri lohdutti: "Mieti sitä onnellista, joka sen kuoren sieltä löysi, se on ehkä 200 kertaa onnellisempi, kun mitä sua ottaa päähän!".  Totta, leuka rintaan ja uusia muumimukikauppoja kohti. Möin Teekkarin silitysraudankin, kun otti niin kovasti päähän.

Isoveljen tsemppiloikka!

 Hyväksyin asian hitaasti ja harkiten ja iloitsin lehtiroskisdyykkarin puolesta. Oishan sen nyt huikeeta löytää seiskanjuorujen sijaan kasa vitosia ja kymppejä. Entisillä pyyhkeillä pärjää ja ei ole aamupuurot jäänyt syömättä siitä syystä, etteikö astioita olisi.

Onnellinen loppu siis kaiken puolin. Opetti tarkkaavaisuutta, toisen onnesta iloitsemista, kauppataitoja ja peiliin katsomista. Oppitunnit käytyäni siivosin keittiön hyllyjä ja rättiin tarttui valkoinen kirjekuori. Kuori, jossa kauniilla käsialalla luki "Ainolle" ja jonka sisällä oli 200 euroa vitosen ja kympin seteleinä.

Mahtava keli olla onnellinen!

Nyt enää harmittaa, että se joku, jonka puolesta tulin tosi onnelliseksi,

ei koskaan löytänytkään sitä, mitä piti.  

Ps. Tää ois aina vaan kaupan. On muuten hyvä!

Onnellista viikkoa!

T. Pikkusisko