Tiiättekö mikä oli lapsuuden jouluherkuista ehkä sittenkin se kaikista paras? Oli syöty mummolassa laatikoita, kinkkua ja kaloja ja rosollia ja Julia-karkkeja koko aatto ja alkoi olla jo aika ähky niistä. Seuraavana aamuna teki kuitenkin taas vähän kinkkua mieli, mutta silti jotain ihan tavallista ja aamuun sopivaa - siis joulun täydellisintä voileipää. Vaalean limpun päälle paksu siivu joulukinkkua ja vähän sinappia ja juustoa ja mikroon. Voi jummijammi kun maistui hyvältä uudessa pyjamassa mummolan sohvalla joulupäivän piirrettyjä katsoessa.
Ainakin kerran sain joululahjaksi pyjaman, satiininen, nallekuvioilla. Olin 14 vee ja ne pöksyt on vieläkin tallessa ja joskus käytössä. Tosin kuminauha on niin hapertunut, että ei ne meinaa jalassa pysyä.
Taidan tänä jouluna kaivaa ne pöksyt ja syödä mikrotetun kinkkuvoileipä-ähkyn. Kuuluu mun jouluun. Olin sitten mummolassa tai Tottijärvellä.
Ja kun tätä hommaa oikein rupesin viime kauppareissulla miettimään, niin tarttuipa mukaan Lidlin pikakinkkukorvike. Aika hyvää ja toimii just tohon tarkoitukseen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti